10+1 vuotta TUBETTAJANA – Minkälainen on ollut TAIPALEENI YouTubessa?

Reilu vuosi sitten julkaisin videon, jossa loin katsauksen vanhan kanavani bussiaiheisiin videoihin. Lupasin tuolloin tekeväni myös kattavamman blogitekstin aiheesta, mutta se jäi erinäisten syiden takia tekemättä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Alla vielä tuo vuodentakainen video.

Tämä blogiteksti tulee noudattelemaan pitkälti samaa kaavaa, kuin pari vuotta sitten julkaistu sammunutta rocktähteyttäni käsitellyt blogiteksti.

Vuodet 2009 – 2015

Aloitetaan tämän koko tubeuran perkaus niinkin kaukaa kuin vuodesta 2009. Kait. Alkaa vuosiluvut katoamaan päästä. Ehkä toisaalta hyvä niin. Välillä toivoisi, että viimeisimmät vuodetkin katoaisivat vain päästäni. Ehkä 17 vuoden päästä. Ehkä.

Tämän mestariteoksen kuvauskentässä olen huonolla englannilla kertonut, että video on kuvattu 11.4.2009 ja että tämän videon alkuperäinen kanava on poistettu.

Joka tapauksessa pidän tätä ihan ensimmäisenä videona, jonka olen kehdannut julkaista. Pidin videolle taltioitua bugia niin hauskana, että pitihän se muillekin jakaa. Tosin en muista paljonko video alun perin keräsi katsojia. Tuskin paljoakaan.

15 vuotta sitten päätin julkaista tämän videon uudelleen ”uudella” kanavallani. Varmaan ajattelin vuonna 2011, että tulen tekemään katsauksen tubeuraani vuonna 2026.

Tuohon aikaan kuuntelin YouTubesta pelkästään musiikkia, jota kesti vielä useita vuosia tästä hetkestä, ennen kuin varsinainen tubettaminen alkoi.

Seuraava video taisikin olla THE MESTARITEOS ja hyviä mestariteoksia saa odotella aina vuosia ja tässä videossa hommataan bannit legendaariseen Habboon.

Ja parin vuoden bannithan sieltä sitten tulikin. Muistelisin, että olin katsonut vartta vasten vinkkejä tälle toiminnalle. Bannien hankkiminen eri sivustoille oli tuolloin vissiin hauskaakin ja Habbo ei ollut todellakaan ainoa paikka, josta sain banneja. Vielä vuonna 2012 trollaus oli harmitonta ja tässäkin videossa näkee, että tein juuri ITSESTÄNI ilmoituksen ylläpidolle.

Nykyäänhän trollaaminen on sitä, että haukutaan muita törkeästi, lietsotaan vastakkainasettelua yms. Ei käsitellä tätä aihetta tämän enempää. Tästä saataisiin varmasti kasaan aika hyvä mielipidekirjoitus. Ehkä joku päivä. Takaisin asiaan.

Vuosien 2009 – 2012 aikana tuli tehtyä koulun takia erilaisia videoprojekteja, joista ehkä maininnan arvoisin oli Taitaja 2011 -tapahtuma, jossa tuli työparin kanssa tehtyä ja julkaistua muutamakin video YouTuben puolelle.

Vapaalla mielenkiinto oli musajutuissa ja myöhemmin (mahdottomassa) merihaaveessa ja sen toteuttamisessa. Tai ainakin sen yrittämisessä. Musaprojekteista tein joitakin soittovideoita ja sitten demovideoita. Varsinaisesti levylle ei päätynyt mitään.

Laatu on mitä on, eli videot on kuvattu joko puhelimella tai läppärin webkameralla. Jos olen editoinut, niin olen käyttänyt korkeintaan Windows Movie Makeria. Voi näitä aikoja, kun tavoitteet eivät olleet suuret. Sittemmin ohjelma vaihtui Vegas Prohon ja sitten uuden läppärin myötä Adobe Premiereen, jolla hoidan nykyäänkin editoinnin.

Nämä videot eivät ole suuria katselukertoja tavoittaneet, tosin eipä niillä ole ollut suuria tavoitteita muutenkaan. En ole siis tuolloinkaan ollut tavoitteellinen mies. Olen siis jo tuolloin ollut iso paha punainen lippu. Edelläkävijä siis.

Joka tapauksessa se varsinainen tubettaminen sai odottaa vielä, kun tavoitteet olivat hetkellisesti musiikin maailmassa, joka lopulta sitten kaatui omaan mahdottomuuteensa.

Pro tip: jos haluat perustaa bändin, niin etsi jäsenet kuplan ulkopuolelta. Tai jos jäsenet löytyvät kuplasta, niin teillä on oltava sama yhteinen visio.

Vuosien 2014-2015 aikana videoiden suhteen oli ehkä hiljaisempaa. Niitä tuli kuvattua kyllä, mutta enemmänkin muistoksi eikä niistä ikinä mitään julkista tullut tehtyä. Nykyäänhän kaikki upataan nettiin miettimättä mitä niistä voisikaan seurata. Surullista kehitystä.

Toki kyllä joitain näitä videoita tuli tavallaan julkaistua, mutta silloisen kaveripiirin kesken, eikä niitä jaettu mihinkään eteenpäin. Kaikki oli käytännössä inside-juttuja.

Kaikki kuitenkin muuttui vuonna 2015, kun näin erään kaverini tekemän myweekend-tyylisen koostevideon synttärijuhlista. Siitä lähti kipinä alkaa tekemään videoita, mutta aloitus otti vielä aikansa.

Varsinainen tubettaminen alkaa – Ensimmäiset mokailuni ja ”somemyrsky”

Sitten 2015 elokuussa sain avattua suuni ja kyselin, että kannattaisiko aloittaa tekemään videoita. Sain yllättävän hyvän vastaanoton ja sain nopeasti debyyttivideon kasaan. Alla oleva video on siis ensimmäinen oikea tubevideoni, jonka olen koskaan tehnyt.

Kynnys aloittamiselle oli aika korkea, koska myös minä olen käynyt läpi koulukiusaush*lvetin aikanaan. Kynnys alkoi kuitenkin hyvinkin nopeasti madaltumaan ja tulette kyllä huomaamaan sen. Jälkikäteen ajateltuna, olisin voinut paljon jättää julkaisematta. Onneksi nämä eivät lyöneet koskaan läpi ainakaan vanhalla kanavalla.

Keväällä 2022 latasin nämä vanhat ”mestariteokset” toiselle kanavalle ns. arkistoon, koska en halunnut niitä uudelleenbrändäyksen myötä sotkemaan silloisen pääkanavan kokonaisuutta. Siellähän ne olivat piilotettuna, mutta silti: halusin erotella kanavan sisällöt toisistaan.

Tosiaan sain kun sainkin julkaistua ensimmäisen ”oikean” videon YouTubeen. Paljoa se ei tietenkään kerännyt katselukertoja. Hyvin nopeasti aloin tuottamaan lisää videoita, jotka pääosin olivat puhelimella nopeasti kuvattuja videoita, joihin editoin legendaarisen niilo22:n tapaan intron. Tuolloin tuli perehdyttyä enemmän tämän legendan tuotantoon.

Tästä videosta tuli ehkä ensimmäinen hittivideo, kun tein Niilo22:n hengessä yllä olevan videon, jossa testaillaan Lidlin energiajuomaa. Tämä keräsi aikanaan yllättävän hyvin katselukertoja.

Punainen lanka oli vähän hakusessa, vaikkakin kuvailin paljon myös epätoivoista taivaltani aikuislukion parissa. Tuolloin tavoittelin tähtiin ja halusin merikapteeniksi. Sitä varten piti sitten aikuislukiota käydä, mutta eihän siitä mitään tullut. Okei tuli: h*lvetillinen stressi ja kohtuutonta mielipahaa.

Joku kaukainen ajatus oli, että olisin kuvaillut taivaltani kohti tätä hullua unelmaa, eli aikuislukiosta merikapteeniksi. Mutta sitten kaikki muu taas sotki tätä kokonaisuutta näin jälkiviisaasti ajateltuna. Videoita oli aika laidasta laitaan.

Sitten sainkin triggeröityä ensimmäisen ihmisen videoillani. Hän oli ilmeisesti stalkannut minua ja bongannut Twitteristä sinne jakamani videon. En ihan tarkalleen muista, että naureskeliko hän sille, että olen julkaissut tämän debyyttivideon vai tapahtuiko tämä sen jälkeen kun olin alla olevan videon saanut langoille.

Noh, videolla sivalsin tätä henkilöä, kun oli aikanaan kritisoinut minua ja merihaavettani. Tämän sivalluksen myötä jouduttiinkin hetkellisesti hänen silmätikuksi ja jokainen videolla sanottu asia joutui syyniin. Muistan kuinka lopulta kytättiin toistemme Twitter-tilejäkin. Huhhuh. Alla kohta, joka on tämän henkilön saanut triggeröitymään. Ei näin!

Jopa koko lukion loppuvaiheet olivat ivan kohteena – siis se kun tajusin ettei tästä tule enää mitään. Tweetit olivat sangen ylimielisiä. En tiedä olisiko näin ollut asian laita, jos aiempaa kohtaa ei olisi ollut. Muutenkaan en muista, että alkoiko tämä iva sen jälkeen kun olin julkaissut ylipäätään yllä olevan videon vai tuon debyyttivideon. Joka tapauksessa ensimmäinen somemyrsky oli valmis.

Lopulta tämä sai niinkin koomisia piirteitä, että ”haukuttiin” vissiinkin jossain vaiheessa sitten toisiamme omilla Twitter-tileillämme. Todella aikuismaista. No opinko mitään? Se selviää myöhemmin tässä blogitekstissä…

Alla muuten se video kun aikuislukion suhteen tuli mitta täyteen. Tällä videolla on paljon muutakin.

Tämän somemyrskyn aiheuttaminen oli joka tapauksessa tubeurani ensimmäinen pohjanoteeraus, mutta uskokaa tai älkää, niin tästä päästiin vieläkin alemmaksi. Seuraava video on oikeasti urani pohjanoteeraus, joka uudella ”arkistokanavalla” on lähtenyt ihan älyttömään nousuun, jota se ei ikinä vanhalla kanavalla tehnyt.

En tiedä onko rappiolivet nostaneet myös tämänkin videon ”pinnalle”, koska outo piikki on katselukertoihin tullut vuoden 2025 aikana. Toki voi olla, että Hesarin juttu on aiheuttanut tämän epämääräisen piikin. Sillein jännä, että tämä piikki on tullut vasta 2025 syyskuussa ja itse lehtijuttuhan on julkaistu aiemmin helmikuussa. Data ei näytä mistä katsojat ovat tulleet.

Tosin minusta käydään aika mairittelevaa keskustelua mm. Vauva.fi:ssä, joten voi olla että se piikki on näiltä piilofaneilta, vai onko katselukerrat kertyneet joltain muulta videoltani, joka on tätä taideteosta suositellut. En tiedä. Yllätys oli kuitenkin suuri, kun näin videon rikkoneen tonnin.

Mutta tämä on kirkkaasti tubettajan urani pohjanoteeraus. Alla on eräs kohta videolta, jossa oikeasti kyttäsin suututtamani ihmisen Twitteriä ja naureskelin hänen ylistyskirjoituksillensa.

Mutta joka tapauksessa tämä on ehdoton pohjanoteeraus ja tämmöistä roskaa EI ole enää ikinä luvassa kanavalleni. Huvittavinta muuten, että olin pukeutunut hienosti kun vedin kalsarikännejä.

Miksi kuvasin videon, niin en tiedä. Kalsarikännit olisin luultavasti vetänyt ilman tubettamistakin, koska tuo sattui ajankohdalle, kun tuli vuosi täyteen seurustelun päättymisestä.

Joskus aikanaan kyllä olen jakanut tätä videota itsekin, mutta nykyään ei pysty. Ei halua. Ei kehtaa. Ne katselukerrat eivät ole niistä jaoista tulleet.

Kännäilyä tuli kuvattua myöhemminkin, mutta ne eivät ole sen enempää saaneet näyttökertoja. Vain tämä todella mahtivideo. Viimeisen kännivideon olen kuvannut kevättalvella 2020 vähän ennen koronapandemiaa.

Tubeurani ensimmäinen vuosi sujui tämän pohjanoteerauksen jälkeen rauhallisemmissa merkeissä.

Viimeinen vuosi ennen ”brändiuudistusta”

Vuosi 2016 oli tasapaksu. Ei varsinaisesti nousuja eikä laskuja. Ainoastaan videoita tuli tehtyä todella tiheästi varsinkin keväästä alkaen. Videoita julkaistiin ehkä jotain 60, vaikkakaan mitään suurta nousua ei kanavalleni tullut.

Ehkä suurin nousu tapahtui videolle, jossa kävin sokerirasituskokeessa, kun verikokeissa oli sokeriarvot olleet vähän koholla. Vielä aivan ennen videoiden jakoa arkistokanaville tämä video oli jostain syystä yksi katsotuimmista. En tiedä miksi. Ehkä otsikointi sai YouTuben algoritmit tarttumaan tähän videoon.

Tubettaminen oli vielä tässä vaiheessa (ja pitkään tämänkin jälkeen) aitoa, eli videoilla kiroiltiin aika paljon ja kuvausjälkikin vähän mitä sattui. Nykyään kieliasu on huomattavasti sivistyneempää, eli kiroilua ei ole juuri ollenkaan. Ei pysty enää.

Sokerirasituskokeesta ei paljastunut mitään huolestuttavaa, eli täysin turha käynti. Kannatti vetää pullapitko päivää ennen verikokeita. Ehkäpä tämä vaikutti siihen, miksi verikokeet menivät ”pieleen” ja minut passitettiin tähän ihanaan testiin. Se litku on aivan kamalaa.

Olen käynyt tämän jälkeen kerran vielä sokerirasituskokeessa, kun työterveyslääkäri päätti yhden lottokupongin perusteella ottaa revanssin tästä vuonna 2019. Tästäkin oli video aikanaan, mutta se on siirtynyt bittiavaruuteen vuoden 2020 tapahtumien takia. Ei silloinkaan mitään löytynyt. Silloin oli lääkärin mukaan bussinkuljettajan ura katkolla.

Vuosi 2016 oli tavallaan välivuosi kaiken suhteen. Jopa ehkä tubettamisenkin. Videoita tuli laidasta laitaan, eli oli pelivideoita, ajovideoita ja myday-videoita. Kaikki näistä ei ole säilynyt näihin päiviin saakka.

Ehkä mainitsemisen arvoisimmat ovat nämä myday-videot – varsinkin nämä videot joissa kuvailin arkeani ruokalähettinä.

Muuta mainitsemisen arvoista ovat kenties nämä pari videota kesän 2016 Tuntemattoman sotilaan kesäteatteriesityksestä. Tai paremminkin kulissien takaa.

Kohti uutta ”brändiä”

2016 loppukesästä aloin puuhailemaan brändiuudistusta. Aloin brändäämään kanavaani nimelle ”Holopaisen arkea”, mutta en ole ihan satavarma siitä, että keksinkö tämän nimen jo vuoden 2015 lopulla.

Sen muistan kuitenkin, että halusin yhtenäistää kaikki somekanavani. Ja näin tehtiin ja uusi brändi oli aika lailla valmis jo ennen vuodenvaihdetta 2016/2017. Hommasin kotisivuillekin domainin, joka oli holopaisenarkea.fi.

Holopaisen arkea 2017 – 2020

Holopaisen arkea brändi alkoi 1.1.2017 ja julkaisin ensimmäisen uuden vuoden tervehdyksen tiimoilta. Alku ei mennyt putkeen, kun videolla oli somekanavia, joita ei saanut näkyä grafiikassa. Jouduin siis tekemään videon uusiksi. Onneksi olin säästänyt materiaalin. Harvoin säästän enää raakamatskua, koska ne tiedostot vievät tilaa ihan tolkuttomasti.

Videoita ei tosin vuonna 2017 tullut enää niin paljoa kuin edellisenä vuotena. Aloin tekemään ns. viikkokoosteita, joita nykyään voisi kutsua myweek-videoiksi.

Näitä koosteita jaksoin tehdä kaikkiaan kolme, joista viimeinen oli vahvasti lavastettu, kun vatsatauti vei voimat. Tuolloin taisin miettiä keskittyväni pelkästään niihin, mutta aina ei jaksanut olla kameran kanssa heilumassa ja kuvailemassa yhtä ja samaa.

Lopulta lakkautin em. syihin vedoten nämä viikkokoosteet ja tubettaminen jäi. Joitakin yksittäisiä videoita sain tehtyä, mutta tahti harventui.

Jossain vaiheessa kevättä mietin lakkauttavani vlogit kokonaan ja keskittyisin vain ajovideoihin. Yksi ehdoton hittivideo tältä vuodelta ja vieläpä ajovideoista oli ensimmäinen kulmaperuutus linja-autolla.

Lopulta jaksoin tehdä vain muutaman ajovideon, jonka jälkeen homma sitten sai jäädä. Myöhemmin kesällä ilmoitin sitten vlogien tekevän paluun, jonka jälkeen sitten vähän aktivoiduin videoiden saralla.

Syy miksi 2017 kevät oli hiljaisempaa, niin tietty koulutuskiireet + tuo kevät 2017 oli itselleni aika raskas henkisesti. Ei ollut yksinkertaisesti mielenkiintoa tehdä videoita.

Aktivoitumisen jälkeen sain kanavalleni uuden hittivideon, josta tuli oikeasti suosittu. Tämä oli myday-video työpäivältäni, kun ajoin Varkaus-Savonlinna-Sulkava -vuoroa. Siis eri vuoroja, mutta samassa autokierrossa.

Tuolloin ajattelin, että nyt alkoi minun tieni tähtiin, kun näin katselukertojen kehityksen. Olisi tuolloin pitänyt tarttua tähän eikä suoltaa sekalaista sisältöä. Seuraavassa videossa katselukerrat taas lässähti.

Joka tapauksessa tämä alla oleva video tulisi viitoittamaan tietäni tulevaisuudessa. Kieli on karskia, kuvaus huonoa, mutta jostakin se on lähdettävä.

Tässä videossa on muuten kohta joka risoo minua vielä tänäkin päivänä: norsunnuolema. Mikä on norsunnuolema? Lehmännuolemasta olen kyllä kuullut, mutta tämä.

Okei, myös inside-läpätkin ovat olleet jälkikäteen ajateltuna turhia. Toki näitä videoita tehtiin tuolloin vielä pienelle piirille suuren yleisön sijaan. Näitähän kun ei muut välttämättä tule ymmärtämään. Tätähän oli aina vuoden 2020 loppuun saakka.

Vuosi 2018 oli vuotta 2017 huomattavasti rauhallisempi. Kaikkiaan kyseisen vuoden (tai tuotantokauden) aikana sain ulos yhdeksän videota. Vaikea vuosi, koska maaliskuussa törttöilin kortin hyllylle ylinopeuden takia ja sitten oli henkilökohtaisia vaikeuksia, jotka jälleen kerran söivät mielenkiintoa tehdä mitään. Toki päivätkin olivat pitkiä, koska kävin töissä Mikkelissä Varkaudesta käsin.

Kortin lähdettyä hyllylle hajosi vielä tietokone, eli siihen asti luodut tyylit yms. katosivat kuin tuhka tuuleen. Ennen tätä tapahtumaa kuvattu myday-videokin odotti editointia aina kesäkuulle saakka. Ahdisti tutkia materiaalia, vaikkei itse materiaalissa ollutkaan mitään vikaa.

Tämän jälkeen tein vähän enemmän näitä bussivideoita, mutta tyyli oli edelleen aika karski: kuvausjälki oli keskinkertaista, kiroilua oli yms. Ei ihan niin ammattimaista kuin nykyään, mutta jostainhan se on lähdettävä liikkeelle. Hyvä kehityskaari on tapahtunut vuosien aikana ja kehitystä tapahtuu koko ajan.

Muunlaistakin sisältöä tuli tehtyä, mutta niistä ei sen enempää. Sitten koitti vuosi 2019. Halusin aktivoitua lisää tubettamisen suhteen, joten tein videoita tiheämpään tahtiin, mutta edelleen harvakseltaan. Vähän saattoi määrä korvata laatua ajoittain.

Tein myös bussiaiheista sisältöä mm. myday-videoiden muodossa, mutta kuten arvata saattaa, niin ne eivät keränneet suurta yleisöä. Kuten muutkaan tuon ajan videoista.

Kesällä 2019 muutin Mikkelistä Kuopioon ja lopetin hetkeksi bussiaiheisten videoiden tekemisen ainakin kentän osalta, koska ajattelin ettei niitä katsota välttämällä hyvällä. Muutenkin säännöt tiukentuisivat. Täten tämä oli viimeinen myday/ myweek -video vuosiin.

Ensimmäiset Kuopiosta tehdyissä videoissa esiteltiin kämppää ja taisin tehdä myös vähän negatiivissävytteisen videon siitä, kun minut passitettiin uudestaan sokerirasitustestiin. Tätä videota ei enää ole.

Ränttäsin vuoden 2019 lopulla Mikkelin paikallisliikenteen. Tuolloin tuli puhuttua aika paljon rehellisemmin, koska katsojamäärät olivat pienet ja minulla oli vahva harhaluulo, että voin tehdä mitä haluan, koska ketään ei kuitenkaan kiinnosta tekemiseni. Sittenpä koitti uusi ja uljas 2020-luku. Pidot paranevat ja tästä tulee se vuosikymmen, jolloin minä saan loistaa.

Uusi vuosikymmen

Uuden vuosikymmenen kunniaksi aloin tykittämällä tykittää videoita pihalle. Katselukerrat eivät olleet edelleenkään parhaimmalla tasolla. Jotkut videot hyytyivät 10 – 20 kohdilla ja jotkut saattoivat yltää jopa viiteenkymmeneen. Tilaajia alkoi kuitenkin kertymään suuremmalla tahdilla kuin aiemmin.

Videoiden aiheet olivat laidasta laitaan edelleen ja ne olivat aika silottelemattomia, eli kiroilua oli yms. Tuttu juttu. Ulkoasu muuttui, mutta videoiden ulosanti junnasi edelleen samassa kuin vuonna 2015. Alla muutamia esimerkkejä näistä videoista.

Sain muuten ensimmäisiä tubeystäviäkin, joiden kanssa ollaan edelleen tekemisissä. He ovat olleet tukena vaikeina hetkinä ja ovat nähneet kehityksen ja kaiken mahdollisen. Yksi shout-out Tontsan tosi-tv:lle, vaikkakin videoiden tekeminen on jäänyt sittemmin.

Vaikeudet alkavat

Valitettavasti tummat pilvet alkoivat kasaantumaan tubettamisen ympärille. Minun tekemiseni YouTubessa olivat alkaneet herättämään mielenkiintoa, mutta ei vielä sillä tavalla kuin olin toivonut.

Olin vuoden 2020 aikana arvostellut entistä työnantajaani ja ihan firman nimellä videoillani ja ylipäätään entisen kotikaupunkini touhua. En mene yksityiskohtiin, mutta sain samaisen vuoden elokuun vikana päivänä pyynnön tulla käymään juttusilla sometoimintaani liittyen.

Sain tiukan ukaasin, että videoiden tekeminen työaikana loppuu nyt ja täten lopetin bussivideoiden tekemisen ja asetin kaikki Kuopiossa tehdyt bussivideot piiloon. Vasta paria vuotta myöhemmin minulle valaistiin totuus tästä kaikesta.

Tämä tapahtuma käynnisti lähes vuoden mittaisen pimeän kauden tubettamisen suhteen. En vielä tänäkään päivänä muistele tätä pimeää aikaa elämästäni kovinkaan mielelläni. Nyt on pakko. Mukavuusalueet tappavat kasvun.

Varsinkin syksystä 2020 kevääseen 2021 saakka usko koko tubettamiseen oli kateissa. En tiennyt mitä tehdä ja käytännössä videot olivat vain täytevideoita, joita ei kukaan katsonut. Määrä korvasi laadun, kun yritin paikata piilotettujen bussivideoiden määrän. Menetin tilaajia, varsinkin niistä, jotka olivat bussiaiheisen sisällön takia kanavani tilanneet.

Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta pääosin videot olivat roskaa. Milloin naureskeltiin Wishin mainoksille, milloin ihmeteltiin omia nettisivuja, milloin muita projektejani. Punaista lankaa ei ollut, koska yksi kantava voima oli poissa. Näitä videoita ei enää ole. Onneksi. Listataan alle kuitenkin niitä, joita kehtaa punastelematta katsota, vaikkakin laatu on edelleen taattua Riston laatua. Eli sitä itseään…

Ei näitä ilo ollut tehdä, mutta saatoin alkaa hiljalleen oppimaan sitä, mitä hyvä pohjatyö meinaa jopa harrastustoiminnassa. Pari lähti jo vanhalla kanavalla hyvään kiitoon, mutta edelleen suurin osa vain lässähti.

Ja jos ränttäsin edellistä työnantajaani videoillani, niin saman kohtalon koki myös entinen vuokranantajani, jonka vähintäänkin kyseenalainen toiminta aiheutti minussa suurta ärtymystä. Ensin ei uusi vuokralainen ollut löytänyt modeemia, vaan meni ostamaan uuden ja minulta yritettiin maksattaa tämä.

Onneksi muuttajan vlogissa olin tämän kuvannut ja kerroin, etten ole vienyt koko laitetta. Siitä ei kuulunut sen jälkeen enää mitään, mutta sitten uusi show saatiin aikaan peukalonkynnen kokoisesta vekistä kaapissa.

Ja tästäkään ei olisi ikinä syntynyt mitään showta, ellen olisi ollut liian rehellinen, koska tämä vuokranantaja ei koskaan käynyt tarkistamassa tätä kämppää. Hänelle riitti kuvat siitä.

Tästäkin ärtymyksestä kuvasin videon, mutta lopulta jouduin taipumaan hänelle. Aika raskasta aikaa elettiin. Kaikki oli sitä mieltä, että koko touhu oli nillittämistä ja kämppä kuitenkin jäi minun jäljiltäni hyvään kuntoon.

Itse asiassa kämppä oli paremmassa kunnossa, kun muuttaessani sinne. Tämä siksi, ettei kaikkia remontin jälkiä oltu vielä keretty siivoamaan sinne muuttaessani. Sanotaan näin, että viisaampi antoi periksi ja parempi vain niellä kiukku. En jaksa enää mennä yksityiskohtiin. Videoista ei tällä kertaa aiheutunut ongelmia, eikä niitä enää ole olemassakaan.

Ja jotta ei elämä olisi vahingossakaan helppoa, niin tubettamisen suhteen alkoi stressi kasvaa, kun vaivalla tehdyt videot eivät menestyneet toivomallani tavalla. Viimeinen niitti oli se, kun Doña Pazin onnettomuutta käsitellyt video sakkasi 24 katselukerran jälkeen. Nämä luvut eivät enää nousseet.

Kanavalla oli huonompiakin videoita, jotka olivat saaneet parempia lukuja, mutta tämä ei vain kiinnostanut ketään. Tämä lopulta johti siihen, että esimerkiksi suihkussa yksinkertaisesti tuli täysi black out siitä, olinko jo levittänyt shampoota hiuksiini. Silloin piti jo oikeasti pysähtyä, että mitä tässä taas tapahtuu. Stressi alkoi tekemään tehtäväänsä.

Videot olivat syödä minut elävältä nyt ensimmäistä kertaa. Ei tämä voi näin jatkua. Muistan edelleen, ettei vuoden 2020 loput videot enää kiinnostaneet. Olin ne tehnyt jo valmiiksi ja ajastanut. Ihan sama miten menestyy. Ne olivat työvoittoja, vaikka menestys oli laihaa. Ainoa asia muuten mikä minussa oli laihaa tuolloin.

Tällä videolla kiteytin ajatuksiani todella hyvin, kuten myös 2021 tuottikselle suunnitellulla videolla. Kerkesin alla olevan videon tekemään valmiiksi ennen uudelleenbrändäystäni. Tässä videossa pohdin tulevaisuuttani tubettajana ja paljon.

Ja päätin tosiaan vuonna 2021 alkaa harventamaan videoiden tekemistä ja julkaisutahtia.

Holopaisen arkea lakkautetaan – Siirtyminen yhteen aihealueeseen ja hakuammuntaa ”vakavista” dokumenteista

Lopulta päädyin lakkauttamaan Holopaisen arkea -brändin. Jälkikäteen ajateltuna koko brändi oli typerä virhe. Sain kimmoketta uutta aihealuetta varten kohtalaisesti menestyneistä dokumenteistani. Muistan miettineeni pääni puhki jouluna tubettamisen tulevaisuutta.

Julkaisutahti muuttuisi siten, että julkaistaisiin vain yksi video kuukaudessa ja aina kuun vikana päivänä. Halusin panostaa nyt laatuun mahdollisimman paljon. Ensimmäiseksi videoksi päätin tehdä katsauksen vuoteen 2020, joka piti alun perin olla Holopaisen arkea -brändille. Niin, brändäsin kanavan nyt omalle nimelleni ja valita aihealueeksi historian puhuttaneimmat tapahtumat.

Hyvinkin nopeasti tajusin, ettei tämmöiselle sisällölle olisi kysyntää, mutta halusin vain jatkaa. Tosin vihasin tätä suuntaa, mutta silti halusin jatkaa. Sadan katselukerran täyttyminen otti aikansa todella pitkään. Sitten aloin ajattelemaan, että voisin kuitenkin vähän tiheämmin julkaista näitä dokkareita. Päätin seuraavan ”välivideon” aiheeksi valita George Floydin kuoleman, joka taisi muuten olla valmisteluvaiheessa mukana uuden brändin debyyttivideolla, eli jo ylemmällä videolla. Helmikuun lopullehan oli tarkoitus tehdä Titanic II:sta käsittelevä video.

Kuten arvata saattaa, niin myös tämäkään video ei menestynyt. Sen sijaan sain todella asiattoman vastaanoton, kun joku huolimattomasti muotoiltu lauserakenne herätti hilpeyttä.

Hyvä että video herätti ajatuksia. Ja hyvä että joku katsoi videon. Harmi että pilkka tuli tuberyhmän ylläpitäjältä, joka samalla puhui asiallisen käytöksen puolesta ryhmän säännöissä. Tekopyhää!

Yksinhän tästäkin joutui selviämään. Ketään ei kiinnostanut, kun avauduin asiasta. Kiva. Tämä sai 2020 loppuvuoden tapahtumat toistumaan – näin ainakin uskon, koska minulle tuli jälleen muistikatkoksia stressistä, jotka luultavasti syntyivät tästä videosta ja sen huonosta vastaanotosta.

Tämä kostautui siten, että unohdin pankkikorttini R-kioskille, josta joku viisas sitten päätti ottaa tarvitsemat koodit talteen.

Tajusin kortin puuttuvan vasta kun olin hakemassa eväitä. Tyhmänä yritin ruinata saavani eväät mukaani, mutta eihän näin käynyt. Ymmärrän kyllä ja ihan oikein toimittu! En ole aloittanut boikottia kauppaa kohtaan. Eipä tosin kukaan tarjoutunut minulle maksamaan näitä eväitä. Se siitä empatiasta, joka taitaa kuitenkin riippua asenteesta jotakin kohtaan.

Koko päivä meni sitten aamupuuron ja ärrällä syödyn kolmioleivän turvin. Hauskaa muuten, että nykyään pystyn helposti olemaan jopa vuorokauden paastolla. Ei siitä sen enempää.

Illalla löysin kortin, jonka toimivuutta kävin kokeilemassa. Ilo oli suurimmillaan, kun kortti oli kuin olikin toimiva. Voisin mennä hyvillä mielin nukkumaan. Aamulla herätys oli aikainen ja kävin verkkopankissa tilipäivän takia. Huomasin järkytyksekseni sen, että katevarauksissa oli ylimääräistä.

Kortistani saaduilla koodeilla yritettiin ostaa ties mitä. Olin ollut tyhmä, kun en ollut heti kuolettanut tätä kadonnutta korttia. Onneksi sain maksut peruutettua ja samalla kuoletettua tämän kortin. Asiasta tehtiin myöhemmin rikosilmoitus, mutta se ei johtanut ikinä mihinkään. Enkä jaksanut alkaa vääntämään asiasta enempää.

Nyt päätin painaa jarrua. Tubettamisesta aiheutunut kohtuuton stressi oli onnistunut aiheuttamaan pahempia ongelmia kuin aiemmin. Ilmoitin kotisivuillani ja somessa pitäväni taas paussia.

Noh, palasin kuvioihin entistä ”ehompana” maaliskuun lopulla Fukushiman ydinvoimalaonnettomuutta käsitelleellä videolla. Ajattelin ajankohdan tuovan videolle katsojia, mutta se ei onnistunut taaskaan.

Elin edelleen aika utuista aikaa, mutta muistan taistelleeni mielessäni erästä suomituben titaania vastaan, eli Petteri Mikkosta. Eihän minulla ollut mitään mahdollisuuksia häntä vastaan. Koin hänen aina välillä vievän minulta aiheita ja taisin suutuksissani lopettaa ties monta kertaa hänen tilauksensa YouTubessa. Petteri menetti varmasti minussa todella paljon.

Ei tämä video vieläkään tuntunut hyvältä. Koko ajan ahdisti tehdä tätä roskaa. Tämä ei ollut minun aihealueeni. Halusin bussit takaisin, mutta en saanut tehdä niistä videoita. Tai näin ainakin koin. Ärsytti kohtuuttomasti.

Sitten koitti huhtikuu. Ajattelin valikoida aiheeksi Ayrton Sennan kuoleman vuonna 1994. Tämä video menestyi jopa yllättävän hyvin minun mittapuullani. Tosin tämä video piti julkaista vasta huhtikuun lopulla, mutta päädyin aikaistamaan tätä ajankohtaa.

Halusin keventää taakkaa, joka aiheutui videon lukujen kyttäämisestä ja sen menestyksen jännittämisestä, vaikka se oli turhaa. Video menestyy niin hyvin kuin vain voi. En välttämättä itse voi siihen vaikuttaa. Olen antanut parhaani.

Tämän videon jälkeen päätin lopettaa tubettamisen taas. Halusin miettiä kaiken uusiksi. Dokkarit eivät toimineet. Ne eivät olleet sitä mitä halusin tehdä. Halusin ottaa aikaa itselleni. Se oli kannattavin peliliike, jonka olen tehnyt sitten vuodenvaihteen 2020/21.

Minusta se on katsojan aliarviointia, että teet sisältöä aiheista jotka eivät edes sinua itseäsi kiinnosta. Miten saat niistä sitten kiinnostavia videoita tehtyä? Aika hyvä saavutus, että neljästä dokkarista vain tämä viimeinen on se, mistä itse tykkäsit.

Kohti #vainbussijuttuja

Noh, hyvinkin nopeasti huhtikuun jälkeen päätin alkaa työstämään uutta sisältöä, mutta nyt bussiaiheista sisältöä. Minua kiinnosti suuresti Mikkelin joukkoliikenneuudistus ja päätin alkaa nyt perehtymään asiaan enemmän. Mietin myös läpällä bussimeemien käsittelyä, mutta se on vielä tänäkin päivänä työn alla. Katsotaan teenkö tästä ikinä videota…

Toukokuun puolivälissä julkaisin kuvan muistiinpanoistani IG:n tarinoissa ja kyselin, haluaako jengi tietää lisää. Yllätyin vastauksen ollessa myönteinen. Tämä kysely viitoittaisi tietäni lisää jatkossa.

Aloin tästä työstämään videoita. Muistelisin, että lähteet oli tutkittu jo kesällä ja sen jälkeen alkoi kuumeinen käsikirjoitusurakka. Ajattelin jatkaa sillä tiellä, jolla olin aloittanut videoiden tekemisen jo 2020 lopulla. Nyt jäisi kaikki turha ränttäily pois ja keskityttäisiin asiaan. Nyt oltaisiin bussiaiheinen Petteri Mikkonen.

Tosin sen virheen tein, että tein vain yhden videon kerrallaan kaikkine teksteineen ja lopulta minulla meinasi tulla kiire saada ne kaikki valmiiksi. Minun piti tehdä neljäskin video, mutta se sitten jäi. En muista mikä oli syy tälle.

Noh, ensimmäiset uuden ajan bussivideot julkaistiin ajallaan. Nämä olivat parhaimmat videot, jotka olin siihen mennessä tehnyt. Joitakin virheitä oli, mutta kokonaisuuteen olin tyytyväinen. Nyt tein itseni näköistä sisältöä vihdoinkin. Toki kaikki ei lämmennyt ja esimerkiksi Redditissä toivottiin loppua näille. Yritin markkinoida näitä tekeleitä siellä ja taisin lopulta saada pysyvät bannit koko alustalle.

Menestys oli näin marginaaliselle sisällölle tietty pientä, mutta yritetään nyt kuitenkin. Jos aihe miellyttää itseäni, niin luultavasti se näkyy sitten lopputuloksessa ja se pitäisi olla aina se hyvä asia. Toki ulosantini on herättänyt hilpeyttä, mutta jätetään läyhääjät omaan arvoonsa.

Julkaisin muutaman videon vielä vuoden 2021 lopulla. Menestys oli vaihtelevaa, ei suurta, mutta ei myöskään huonoa. Omalla mittapuulla ihan hyvää.

Muistaakseni 2021 kesällä mietin myös synkempien dokumenttien tekemistä, koska halusin pitää varavaihtoehdon, mikäli saisin uudelleen kiellot bussivideoille.

En halunnut, että mikkeihin satsatut rahat valuisivat hukkaan. Alussa nimi oli ”Historiamme synkimmät hetket”, joka muuttui myöhemmin muotoon ”Henkilötarinat”.

Debyyttivideon aiheeksi mietin Arvo Andressonia, mutta en saanut käsistä ikinä valmiiksi, kun jotenkin vain ahdisti jo ajatuksena nämä dokkarit.

Käsis olisi noudatellut pitkälti samaa kaavaa, kuin syksyllä 2020 julkaistu Estonia-aiheinen video. Käytännössä tämä video olisi ollut siis vain remake-video ja näyttökertojen kalastelua.

Sain lopulta tehtyä kanavalle esittelyvideon, josta tuli jopa yllättävän hyvä, mutta siihen se sitten jäikin. Lopulta lakkautin koko kanavan muistaakseni marraskuun aikana.

Bussiaiheisen sisällön vastaanotto huolettaa…

Paljon oli stressiä myös matkassa, mutta se ehkä enemmänkin kohdistui siihen, miten näihin videoihin suhtaudutaan. Aiheutuisiko näistä videoista ongelmia? Tämä johtui pitkälti vuoden takaisista tapahtumista, kun en tuolloin vielä tiennyt taustalla vaikuttaneita syitä. Epätietoisuus kasvattaa epätietoisuutta. Milloin ylitän taas rajan, jota ei saisi ylittää?

Julkaisin videoita säännöllisen epäsäännöllisesti vuoden 2022 alkupuolen. Käsittelin koronaa, sähköbusseja ja polttoaineiden hintoja. Minulla oli kaksi pääaihealuetta: bussiala ja liikenne. Joitakin yksittäisiä reissuvideoitakin tuli myös tehtyä. Aika nollakontenttiahan ne olivat, mutta OnniBus innostui alla olevasta videosta ja jakoivat omissa kanavissaan tätä.

Olin otettu tästä. En odottanut todellakaan tätä. Eipä suuret tiedelehdet aikanaan jakaneet minun laatudokkareita. Ei paha. Ja tästä eteenpäinkin minun tekeleeni päätyivät jakoon heidän somekanavillaan. Ei huono marginaaliselta sisällöltä. Yllä olevasta reissusta ei oikeastaan muuta mielekästä jäänyt käteen kuin tämä video. Muuten en mielelläni muistele tätä reissua.

Vuoden 2022 loppukesästä päätin alkaa tekemään videoita säännöllisemmin, eli kahden viikon välein. Halusin kasvua ja menestystä.

Sitten koitti lokakuu ja päätin tehdä videon yhden Suomen bussialaa puhuttaneimmasta tapahtumasta, eli OTP Travelin toiminnasta Oulussa. Tämä video stressasi minua alusta lähtien, koska nyt puhuttiin bussifirmasta nimellä ja se on iso riski. Yhteenkään virheeseen ei olisi varaa, koska siitä voisi koitua minulle kohtuuttomia ongelmia.

Video sai kohtalaisen hyvän vastaanoton jälleen omalla mittapuullani, mutta sen julkaisu ahdisti minua suuresti. Ensiesitys oli päivää aiemmin kuin oli tarkoitus henkilökohtaisten menojen takia. Tuona samaisena päivänä minulle alkoi valkenemaan loppukesän 2020 tapahtumat.

2020 loppukesän tapahtumat valkenevat

Vihdoin ja viimein vuoden 2020 loppukesän tapahtumat alkoivat valkenemaan. Minun silloisesta toiminnastani YouTubessa oli tehty ilmoitus työnantajalleni. Erikoisinta tässä oli se, että minulle oli tullut pieni etiäinen tästä kaikesta ehkä noin viikkoa paria aiemmin.

Olin arvostellut entistä työnantajaani ja entisen kotikaupungin toimintaa Holopaisen arkea vikalla tuotantokaudella. Tästä oltiin yhteyksissä nykyiseen työnantajaani ja homma oli selvä. Näitä videoita ei enää tehdä.

Minulle ei koskaan perusteltu, että mikä juttu oli taustalla. Tässä syy miksi lopetin hetkellisesti bussivideot vuonna 2020. Ehkä toisaalta hyvä niin. Kuten kirjoitinkin, niin yksityiskohtiin en ala menemään, koska saatoin jo mahdollisesti kertoa liikaakin. Kyllähän tämä sitten ahdisti.

Seuraavana päivänä lähdin muuttoavuksi ja päätin kuvata reissuvlogin. Tämä piti jatkaa luonnollista julkaisutahtia vanhalla kanavallani. Jotenkin vain etoi tehdä tälle kanavalle sisältöä johtuen vain aiemmin paljastuneista asioista. Kerkesin editoimaan videon kasaan ja taisin ladata sen jo tälle kanavalle, mutta sitten vain nousi seinä pystyyn. Ei pysty. Ei kykene. Haluan aloittaa täysin puhtaalta pöydältä.

Te varmasti tiedätte, kun seinä nousee pystyyn? Siis sellainen, ettei sitä vaan pysty ylittämään. Näin kävi myös vanhalle kanavalleni.

Muutenkin vanhalla kanavalla risoi ”brändien” sekamelska varsinkin Holopaisen arkea aikaisten tekeleitten takia. Halusin tästä sekoilusta eroon. Otin tämän viimeisen reissuvlogin pois ja julkaisin tiedoksiannon, jossa yritin flunssaisella äänellä jotain asiaa sönköttää. Mietin hartaasti, että teinkö oikein. Jokainen voi olla montaa mieltä, mikä oli oikea ratkaisu lopulta.

Uuden kanavan perustaminen ja #vainbussijut syntyy

Perustin uuden kanavan 2022 marraskuun alussa nimellä ”Bussinkuljettaja Risto”. Mietin kyllä samalla, että olisiko kannattanut omalla nimellä jatkaa sisällöntuottamista, mutta mennään tällä. Entä jos kyllästyn työhöni? Mitäs sitten duunataan?

Näitä asioita tuli paljon mietittyä, joka osaltaan kertoi pienestä negatiivisesta asenteesta alaa kohtaa, vaikkakin olen yrittänyt sitä saada vähentymään. Toki varmasti mielentilaani vaikutti paljon vaikeat pari vuotta + tietynlainen arvottomuuden tunne, joka on paljon kauempaa alkanut.

Lopulta keväällä 2023 luovuin nimestä ”Bussinkuljettaja Risto” ja aloin tuottamaan sisältöä jälleen omalla nimelläni. Tämä tuntui kaikista omimmalta. 2023 loppukesästä ”keksin” kaveriksi vielä sloganin ”#bussijutut”, joka muuttui vuosia myöhemmin muotoon ”#vainbussijutut”.

Tätähän oli aikanaan käytetty piikittelynä minulle, mutta siitäpä sitten tuli oiva slogan kanavalleni ja tällä ollaan edetty elokuusta 2023 lähtien. Toki viime vuoden aivopieruna keksin tehdä hetken sisältöä nimellä ”#bussijutut by Risto Holopainen”. Idea oli hauska, mutta samalla jotenkin niin typerä. Lopulta päädyin omaan nimeeni ja näin on parempi.

Homma kotiin uudella kanavalla!

Uudella kanavalla halusin tehdä kaiken oikein. Halusin keskittyä yhteen pääaihealueeseen, vaikkakin alussa tuli mietittyä sitä, että käsittelisin kanavallani myös liikennettä. Lopulta vuoden 2023 alussa päätin luopua liikenteen käsittelystä ja keskittyväni pelkästään bussiaiheiseen sisältöön. Ehkä hyvä niin ja kuten eräs kommentoija totesi, niin liikenneaiheisia kanavia löytyy jo tubesta.

Ensimmäinen video piti olla vanhalle kanavalle luonnollinen jatkumo, mutta päätin tehdä siitä uuden kanavan debyyttivideon. En halunnut heittää sitä romukoppaan, koska olin jo valmiiksi editoinut kyseisen videon.

Sitten päätin alkaa buustaamaan kanavaani joillakin vanhoilla videoilla. YouTuben algoritmi tykkää aktiivisuudesta. Päätin tehdä remaken videosta, jossa tein kulmaperuutuksen linja-autolla ja jonka matsku oli onneksi vielä tallella. Parempihan siitä tuli kuin alkuperäisestä.

Video sai viikon sisään julkaisusta satkun täyteen ja nyt sillä on näyttökertoja 2,2 tuhatta. Hyvin tehty! Taisin tehdä myös koulun kalustosta myöhemmin remake-videot, jotka menestyivät myös ihan hyvin. Buustasin kanavaani nyt myös shorts-videoilla ja osa sai todella hyvän vastaanoton näyttökertojen perustella. Algoritmi tykkää.

Ja matka jatkui sitten aihevideoiden parissa. Käsittelin bussien akselityyppejä, nivelbusseja, lattiakorkeuksia jne. Toki sain myös osani huutelijoista, mutta niitä tuli estoon laitettua eri somekanavissa. Hehän kun eivät saisi kymmenen sekunnin videota kasaan edes läjästä kiviä.

Pyrin julkaisemaan videoita kahden viikon välein, valitettavasti kevään 2023 lakkoilu ja sen huono lopputulos verotti mielenkiintoani videoita kohtaan, kuten koko alaa. Olin aika väsynyt tuossa vaiheessa henkisesti. Sanotaan näin, että videoiden ohessa sitä yritettiin kaikkea muutakin tehdä, mutta aika oli rajallista. Tämä väsymys oli itse asiassa alkanut jo vuoden 2021 lopulla + päälle aiemmat ”velat” ja uudet kriisit.

Päätin toteuttaa ja säästellä itseäni tekemällä Bus Driver -pelin läpipeluusarjan. Tätä oli oikeasti todella mukavaa tehdä, vaikkakin peli oli aika aneeminen ja kömpelö. Ja taisi jossain vaiheessa kaatuillakin, eli kaikkea en saanut kuvattua. En kyllä enää jaksa lähteä pelivideoita tekemään.

Loppukevät meni vähän rauhallisemmissa tunnelmissa. Olin kesälomalla, sain muutaman aihevideon tehtyä ja ajastettua. Tämä oli aika hyvää aikaa, mutta sitten kaikki muuttuivat. Videot alkoivat muuttumaan työvoitoiksi, kun asiat joita en näemmä ollut 1,5 vuoden aikana osannut käsitellä kunnolla, palasivat. Videot muuttuivat kerralla työvoitoiksi ja aikataulussa pysyminen alkoi hiljalleen muuttumaan vaikeaksi. Mainittakoon, että syytän ongelmistani vain itseäni. En ketään muuta!

Toki aikaani verotti myös yhteistyöprojekti AKT:n kanssa ja sitten päälle pitkät aamuvuorot. Kotona ei parhaimmillaan tarvinnut käydä kuin kääntymässä. Päälle vielä epätoivoinen painonpudotusurakka ja kohtalaisesti kasvava pääkanavani. Oli vähän liikaa tekemistä muutamalle tunnille.

Vaikeat vuodet 2023 ja 2024 – Melkein lopetin koko tubettamisen ja sometoiminnan

Vuoden 2023 kesällä tilanne muuttui. Tilanne muuttui seesteisyydestä eräällä tavalla kaoottiseksi. Ongelmat eivät olleet suuren maailman mittakaavassa suuria, mutta minulle ne olivat. Videoista tuli kerralla raskaita työvoittoja.

Parhaimmillaan videot eivät olleet valmiita kuin vasta päivää ennen varsinaista ensiesitystä. Ei ollut mielenkiintoa tai voimia. Toki tuolloin aikaakin oli aika marginaalisesti, minkä lisäksi AKT:n kanssa tehtävä yhteistyö saattoi nostaa paineita.

Lopetimme ennen joulua yhteistuumin tämän yhteistyön. Tämä oli pienimuotoinen helpotus itselleni. Paineet tippuivat huomattavasti, koska nämä yhteistyövideot olivat todella isotöisiä + pääkanavani videot tähän päälle.

Vuoden 2024 alku oli hyvä ja päätin kokeilla samalla myös kepillä jäätä, kun päätin julkaista ensimmäisen bussiaiheisen myday-videon YouTubessa. Olin tämän videon julkaissut aiemmin TikTokissa, jossa se sai ihan hyvän vastaanoton. Jos tästä ei aiheudu ongelmia, niin näitä tulisi mahdollisesti lisää myös tulevaisuudessa.

Hiljalleen vuosi 2024 hyvästä aloituksestaan huolimatta alkoi liukumaan kohti kaaosta. Kesällä sain yhden stressitekijän (ironista, että tämä muuten stressaa edelleen kuitenkin) tiputettua pois, kun aloin laihtumaan pätkäpaaston ja kotitreenin avulla.

Valitettavasti hoidin ulkokuorta, sisäpuoli jäi hoitamatta ja se alkoi tekemään videoiden tekemisestä todella vaikeaa. Sain vaivoin videoita julkaistua aikataulussa ja lopulta elokuun loppupuolella päätin viheltää pelin poikki ja keskittyä vain itseeni.

Päätin siis pistää tubettamisen kuukauden ajaksi tauolle. Palataan ehkä lokakuussa. Tämän tauon mahdollisti eräs suureksi hitiksi muodostunut video, joka on tämän blogitekstin kirjoitushetkellä kerännyt yli 12 miljoonaa katselukertaa ja joka on pitänyt kanavani algoritmeille hengissä.

En tiedä mitä tein oikein ja toistamiseen en ole samaa temppua pystynyt toistamaan. Tämä shorts-video lopulta lopetti lukujen kyttäämisen. Tavallaan pohja putosi, kun ennen jo yhdenkin tilaajan eteen oli tehtävä töitä ihan tolkuttomasti.

Lopulta joutenolo alkoi tuntumaan hauskalta ja päätin jatkaa taukoa muistaakseni marraskuulle, kunnes lokakuussa sain läjän p*skaa niskaani. Tämä oli hyökkäys minua kohtaan, joka melkein sai lopettamaan koko sometoiminnan tubettamisesta lähtien. Päätin olla tauolla nyt ainakin loppuvuoden. Mietitään jatkoa myöhemmin uudestaan.

Minusta tehtiin NIMELLÄ palaute kaupungin palautepalveluun, joka ei lopulta liittynyt itse työntekemiseen. Minun yksi blogitekstini oli jaettu mustavalkoisesti ja asenteellisesti joukkoliikenneviranomaisille, josta homma sitten jaettiin eteenpäin työnantajalleni. Ihana nykyaika. Ensin hutkitaan, mutta ikinä ei tutkita.

Olin tässä blogitekstissä avannut omia tunnelukkojani, koska halusin eroon tästä tilasta. En ole varma, että jaoinko tämän tekstin Threadsiin, josta joku on ottanut sitten kopin ja välittänyt eteenpäin. Joka tapauksessa teksti oli luettu kuin piru Raamattua, eli asioita oli tahallisesti ymmärretty väärin.

Kenellekään ei ollut aiheutumassa mitään vaaraa. Halusin vain purkaa ajatuksiani sen hetkisestä kriisistäni, joka oli kestänyt jo kohtuuttoman kauan ja vaikuttanut heikentävästi elämänlaatuuni. Tästä on maininta myös vuoden 2025 ensimmäisellä videolla.

Joo ehkä olisi kannattanut mennä terapeutille, mutta kuinka monta terapeuttia olisin jaksanut käydä läpi, ennen kuin olisi löytynyt joku järkevä, joka oikeasti viitsisit jopa kuunnella. Tätäkin on valitettavasti ilmennyt monilla, ettei vain löydy sitä oikeaa.

Saatuani tiedon tästä, niin piilotin blogitekstit ja löin sivuston piiloon. Pahin oli edessä ja tämä palaute sai minut ahdistumaan todella pahasti. Vielä ahdisti se, että minut oli nimellä mustamaalattu kaupungin joukkoliikenneviranomaisille ja kanavani kuitenkin on bussiaiheinen. Pystyisinkö enää tekemään mitään ja tämän takia koko sometoimintani oli vaarassa loppua. Kiitos ja näkemiin.

Kävin todellakin pohjalla tuolloin, mutta ehkä kuukausi tästä alkoi järki ottamaan voittoa ja aloin tajuamaan sen, etten ole hirviö, vaan olen joutunut ala-arvoisen kiusanteon kohteeksi. Sitähän se oli: todella ala-arvoista, jossa vieläpä asiat on tulkittu oman asenteen kautta ja sitä kautta sitten irrotettu kontekstistaan.

Tämä on valitettavan tyypillistä nykyään ja en ole todellakaan ainoa, joka on näin raukkamaisen hyökkäyksen kohteeksi joutunut. Jotkut ovat saaneet paljon rajumpiakin hyökkäyksiä kohdata.

Minulla kesti tämän hyökkäyksen myötä pitkään alkaa näkemään inhimillinen ihminen itsessäni – siis sellainen, joka ei ole hirviö. Sellainen minusta yritettiin tehdä.

Pitkään kesti nähdä omissa katseissa ihan normaalin ihmisen katse. Se oli tässä vaiheessa selvä: ihmisiä ei kiinnosta mies #vainbussijuttujen takana – ei varsinkaan liian syvällisissä merkeissä. Ainoastaan aseina itseäni vastaan. Se on se juttu nykyään. Valitettavasti.

Tässä syy, miksi en suostu jakamaan mitään liian henkilökohtaista tänne somekanavilleni. On näitäkin rivien välistä toivottu, mutta ei. Yksityisasiani eivät kuulu someen. Tässä blogitekstissä mennään kyllä aika rajoilla, mutta ehkäpä kuuluu tarinaan.

Uutta nostetta lehtijutuista ja oman hyvinvoinnin asettaminen videoiden edelle

Vuosi 2025 alkoi onneksi rauhallisissa tunnelmissa. Mietin itselleni sopivaa julkaisutahtia ja ajattelin, että aluksi julkaistaan videoita siten, että joka toinen kuukausi tehdään kaksi videota ja joka toinen vain yksi.

Vuosi tulisi olemaan tubettajan urani yksi merkittävimmistä vuosista. Toki kanavani kasvua edesauttoi kaksi asiaa: tuo aiemmin mainittu hittivideo ja Helsingin Sanomissa julkaistu juttu, joka tosin ei liittynyt tubettamiseeni kuin sivulauseen verran.

Totta kai tämmöinen iso lehti tuo näkyvyyttä myös kanavalleni, mutta valitettavasti kaikki ei ollut sitä myönteistä. Sillähän ei pitäisi olla merkitystä, koska algoritmi ei tunnista onko liikenne vihamielistä vai myönteistä. Se tulkitsee sen vain liikenteeksi. Ja silloin se nostaa kanavaani ylemmäksi ja ylemmäksi. Kiitos vihaajani Vauva.fi:ssä ja Ylilaudassa, vaikkakin taidatte kuitenkin minusta tykätä.

Näillä alustoille minut haukuttiin mm. kehitysvammaiseksi, autistiksi ja läskiksi. Taidettiin minut haukkua kuvottavaksikin ihmiseksi. Tiedän kyllä ihmisiä, jotka ovat monin verroin kuvottavampia kuin minä, mutta mielipide kullakin.

Valitettavasti nämä keskustelut menivät ihon alle, vaikkakin sitä myönteistäkin sai lukea. Ihme vinouma ihmismielessä, vaikka saisit myönteistä kommenttia, niin negatiiviset kommentit tuntuvat pahimmalta. Positiivinen pitäisi kumota nega.

Ja kun nuo negatiiviset kommentit eivät kerro minusta, vaan kirjoittajan pahasta olosta, joka on vain pakko huuto-oksentaa näppäimistölle. Ja päälle trollit. En ala tätä tämän enempää käsittelemään.

Minulla kesti varmaan 1,5 vuotta päästä yli tästä roskasta, mutta pääsin kuitenkin ja olen havahtunut tähän vasta viime päivinä, että jotain on hävinnyt. Hyvä niin.

Kuten sanoin, niin nämä komediaksi muuttuneet vihakeskustelut eivät kerro minusta mitään. Vain kirjoittajien pahasta olosta, jonka ne muuttavat omalla typeryydellään ja ”nokkeluudellaan” täydeksi komediaksi. Joka tapauksessa tämä toi hyvin nostetta kanavalleni. Kiitos teille tästä.

Videoiden tekeminen oli edelleen työlästä. Olin edelleen parin vuoden henkisestä taakasta aika uuvuksissa ja muistaakseni kesällä päätin tehdä vain yhden ison videon kuukaudessa. Tämä toimi hyvin ja sain akkuja hiljalleen ladattua.

Toki tätä varmaan edesauttoi se, että tein isoja muutoksia elämässäni mm. ihmissuhteiden osalta. Lopulta kaikki tapahtui omalla painollaan ja tämä kevensi henkistä taakkaa, joka oli ollut todella raskas jo vuosia. Yksi taakka vähemmän, helpompi elää ja hengittää.

Vuosi 2026 – Uuden ajan alku vai vanhan toistoa?

Vuoteen 2026 lähdettiin periaatteessa uudistuneena miehenä. Ensimmäisten videoiden myötä heräsi ajatus, että näitä videoitahan voisi tehdä enemmänkin. Oikeasti. Sain idean julkaisuaikataulusta ja aloin rakentamaan sitä kautta sitten vuotta 2026 eteenpäin.

Hyvinkin nopeasti sain kasaan hyviä videoita, jotka menestyivät kevään osalta ihan kohtalaisesti. Pyrin julkaisemaan videoita kahdesti kuussa ja siten, että ajankohta olisi aina kuukauden puolivälissä ja lopulla, mikä vain sattuu olemaan lähin perjantai kyseisenä ajankohtana.

Samalla pilkoin julkaisuaikataulun kevät – ja syyskaudeksi. Kesäkaudella ei olisi taas videoita luvassa, paitsi livestriimejä tai lyhytvideoita korkeintaan. Tämä siksi, että kesäisin ainakin minulla on katselukerrat olleet isoille videoille pienemmät kuin syksyllä tai talvella. Käytetään kesällä aika uuden valmisteluun, itsensä kehittämiseen ja elämästä nauttimiseen.

Halusin tällä julkaisutahdilla keventää entisestään omaa taakkaani, vaikkakaan mitään kovinkaan akuuttia en pystyisi tekemään ”varastoon”. Ne pitäisi tehdä nyt eikä vuoden päästä. Pyrinkin siihen, että tekisin videoita ns. ajattomista aiheista ja jos olisi sitten jotain akuuttia, niin tarttuisin niihin sitä mukaa heti.

Toki nyt loppukesästä videot ovat alkaneet muuttumaan taas työläämmiksi työvoitoiksi, mutta tämä on vain hetkellistä ja elämää. Ei aina ole pakko jaksaa, mutta kunhan vain jaksaa puskea eteenpäin eikä jää tuleen makaamaan. Sillä on vissi ero.

Mutta nyt kuitenkin minulla on käsissäni sellainen tahti, joka toimii todella hyvin. Ensi vuoden julkaisutahti on lyöty lukkoon ja sitä varten onkin jo videoita kasassa.

Kauas ollaan tultu alkuaikojen säätämisestä, mutta se on kehitystä.

Vertaillaan kanavien lukuja

Koska tämä blogiteksti voi olla aika raskas, niin nyt luodaan katsaus lukuihin. Ensimmäiseksi tsekataan vanhan kanavani luvut, jotka olen YouTuben datasta poiminut.

Vanhan kanavan (8/2015 – 10/2022) tilastot

Tein sisältöä vanhalle kanavalleni elokuusta 2015 lokakuun 2022 loppuun saakka. Koska aiheet olivat alusta lähtien aika sekalaista, niin luvut ovat sen mukaiset. Toki jotkut isot tubettajat ovat porskuttaneet tällä, mutta minulla samankaltainen tyyli ei toiminut lopulta kovinkaan hyvin. Varsinainen kasvu on alkanut vasta vuodesta 2020 ja pitkälti bussivideoiden ansiosta.

Vuosi	Saadut tilaajat	Näyttökerrat	Katseluaika
2015	8	883	18,6
2016	4	1 768	37,1
2017	5	1 872	47,6
2018	8	2 495	78,4
2019	6	2 783	64,8
2020	25	8 353	267,9
2021	45	7 095	264,7
2022	48	7 729	281,5
Yhteensä:	149	32 978	1 060,6

Uuden pääkanavani tilastot 11/2022 –

Kun perustin uuden kanavani, niin päätin tehdä kaiken oikein. Toistaiseksi tämä on tuottanut tulosta kun katsoo lukuja. Toki vuoden 2024 kohdalla tämä ”hittivideo” vähän vääristää lukuja, mutta se on tuonut kanavalleni nostetta, joka mahdollisti myös tämän muutaman kuukauden luovan tauon. En tiedä, olisinko palanut loppuun jos en olisi tehnyt tätä ”hittivideota”. Kaikella on tarkoituksensa, mutta jo ensimmäisen ja toisen vuoden osalta näkee hyvin, että minulle toimi yhteen aihealueeseen keskittyminen.

Vuosi	Saadut tilaajat	Näyttökerrat	Katseluaika
2022	48	2 103	36,0
2023	192	58 329	587,4
2024	8 744	12 250 895	66 670,4
2025	386	661 611	5 379,3
2026*	285	52 361	1 375,9
Yhteensä:	9 655	13 025 299	74 049,0

Loppusanat

Olisinko vuonna 2015 pystynyt kuvittelemaan edes tämmöistä taivalta YouTuben parissa? Ihan rehellisesti sanottuna en, vaikkakaan menestys ei ole ollut samankaltaista kuin suurilla tubettajilla. Tosin eiväthän hekään ole koskaan pystyneet kuvittelemaan yltävänsä niihin lukuihin mihin he ovat aikanaan yltäneet.

Matka ei ole ollut helppo ja vastoinkäymisiä on ollut. Välillä koko touhu on epäilyttänyt ja välillä ei ole vain kiinnostanut. Alussa kaikki oli ihan yhtä tyhjän kanssa. Katsokoon kuka katsoo. Sitten kun alat pääsemään jutun juonesta kiinni ja alat saamaan vastinetta tekemisellesi, niin sitten myös nälkä kasvaa syödessään.

Harha-askeleita on otettu ja paljon ja se kuuluu prosessiin. Epäonnistumisista puhuminen on turhaa, koska niitä ei ole. Vain harha-askelia. Kaikki tämmöiset kuuluvat asiaan, koska nämä muovaavat sinua eteenpäin ja opettavat. Välillä on otettava pari askelta taaksepäin, jota voisi sitten taas jatkaa eteenpäin. Näin se vain menee.

Toivottavasti tämä blogiteksti avasi vähän syitä moniin kysymyksiin, joita tämä vaiheikas matka on saattanut herättää, varsinkin pitkäaikaisten seuraajien parissa.

Tästä taisi nyt tulla aika pitkä teksti, mutta niin se on vain matkakin ollut. Ei tätä pariin lauseeseen tai kappaleeseen pysty tiivistämään. En ainakaan minä. Kiitos blogitekstin lukemisesta. Katsotaan mistä kirjoitellaan seuraavalla kerralla. Sitä odotellessa, moi.

PS. Nyt minä jatkan tätä vähän vaan roikkumassa ollutta videoprojektia. Se on pihalla sitten joskus…